SUOMENNETTUJA ARTIKKELEITA
1. Testit vahvistavat itseilmoitetun
hajusteyliherkkyyden
Tämän artikkelin on prof Mats Benden
luvalla suomentanut DKK Päivi Kuusela-Sirén. Alkuperäinen
englanninkielinen artikkeli on
julkaistu tieteellisessä lehdessä:
Chest. 2006 Jun;129(6):1623-8, nimellä: Relationship between
self-reported odor intolerance and
sensitivity to inhaled capsaicin:
proposed definition of airway sensory hyperreactivity and estimation
of its prevalence.
Sen kirjoittajat ovat : Johansson A, Millqvist E,
Nordin S, Bende M., (Department of Otorhinolaryngology, Central
Hospital, SE-541 85
Skovde, Sweden). Luvan käännöksen
julkaisemiseen nettisivuillamme on antanut prof. Mats Bende. Alkuperäinen julkaisu löytyy
tästä linkistä.
Suomennos:
Itse ilmoitetun tuoksuyliherkkyyden
suhde sisään inhaloidun kapsaisiinin aiheuttamaan
yliherkkyyteen: määritelmäehdotus hengitysteiden yliherkkyydelle ja arvio
yliherkkyyden
yleisyydestä
Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin
osasto, Keskussairaala, SE-541 85 Skovde, Ruotsi.
TUTKIMUSTAVOITTEET: Tämän tutkimuksen
tavoitteena oli tutkia CSS-SHR –kyselylomakkeella itsensä
tuoksuyliherkäksi ilmoittaneiden koehenkilöiden käyttäytymisen ja
heidän inhaloimansa kapsaisiinin
aiheuttaman yliherkkyyden välistä
suhdetta. Halusimme myös arvioida hengitysteiden yliherkkyyden
(SHR)
yleisyyttä. SHR:n määriteltiin olevan kyseessä kun sekä CSS-SHR
– kyselyn että
kapsaisiini-inhalaatiotestin tulokset olivat
positiivisia.
SUUNNITELMA: Yleinen väestötutkimus
satunnaisotannalla ositettuna iän ja sukupuolen mukaan.
SUORITUSPAIKKA: Skovden keskussairaala, Keuhkotautiopin ja korva-,
nenä- ja kurkkutautiopin osastot, Ruotsi.
OSANOTTAJAT:Väestötutkimukseen osallistui yhteensä 693 satunnaisotannalla
valittua henkilöä, joista 595
henkilöä (86%) vastasi CSS-SHR
–kyselyyn.
TOIMENPITEET: Koehenkilöt jaettiin
neljään ryhmään CSS-SHR –kyselyssä saamiensa tuoksuyliherkkyys-
pisteiden mukaan.
Näistä henkilöistä 137 valittiin
satunnaisotannalla kapsaisiini-inhalaatiotestiin.
Kapsaisiini-inhalaatio suoritettiin
0.4 ja 2.0 mumol/L pitoisuuksilla
satunnaisessa järjestyksessä. Yskimiset rekisteröitiin ja niiden
lukumäärä
laskettiin 10 minuutin ajan jokaisen inhalaation alusta
alkaen.
MITTAUSTULOKSET: 137 henkilöstä,
jotka oli valittu kapsaisiini-inhalaatiotestiin, 103 (75%)
osallistui. Kuudellatoista
osallistujalla oli lisääntynyt
yskimisherkkyys ja he täyttivät positiivisen
kapsaisiini-inhalaatiotestituloksen kriteerit.
Positiivisen
kapsaisiini-inhalaatiotestituloksen saaneista >80 %:lla oli myös
positiivinen CSS-SHR tulos. Vain 5%:lla
negatiivisen CSS-SHR tuloksen
saaneista oli positiivinen kapsaisiini-inhalaatiotestitulos.
Inhaloidun kapsaisiinin
annoskoon havaittiin vaikuttavan
testituloksiin. Yllämainitun määritelmän mukaan SHR:n
esiintyvyyden
arvioitiin olevan 6,3 % tässä yleisessä väestössä.
JOHTOPÄÄTÖKSET: Korkeilla CSS-SHR
tuloksilla havaittiin olevan suora yhteys inhaloidun kapsaisiinin
aiheuttamaan
yliherkkyyteen, mikä mahdollisti subjektiivisten
tietojen yhdistämisen objektiivisiin löytöihin.
PMID: 16778284 [PubMed – luetteloitu
MEDLINE:lle]
2. Klaus Ferlow'n kirjoitus hajusteiden
terveysvaikutuksista
Tämän artikkelin on Klaus Ferlow'n
luvalla suomentanut DKK Päivi Kuusela-Sirén. Alkuperäinen
englanninkielinen artikkeli on julkaistu
EnergyGrid- verkkolehden
numerossa 09/2007 ja on luettavissa täällä.
Klaus Ferlow on luontaistuotteiden
valmistaja, keksijä, luennoitsija, tutkija, kirjoittaja ja FERLOW
BOTANICALSin perustaja,
toimitusjohtaja ja yksi omistajista. Ferlow
Botanicals on osa Ferlow Brothers Ltd:tä (Vancouver, B.C.), joka on
vuodesta 1993 lähtien
valmistanut orgaanisia, myrkyttömiä
luontaishoitotuotteita ja myynyt niitä terveyden ja hyvinvoinnin
ammattilaisille
Kanadaan ja osaan USA:ta. Hänen opettavaisia artikkeleitaan on
julkaistu kymmenissä terveys-, aikakaus-, sanoma- ja
tiedotuslehdissä Kanadassa ja lukuisilla verkkosivustoilla ympäri
maailman.
s-posti: klaus@ferlowbotanicals.com web: http://www.ferlowbotanicals.com
Hajusteet - kasvava terveys- ja
ympäristöuhka
”Et voi petkuttaa luontoa, vaikka voit
petkuttaa kanssaihmisiäsi.”
Galilei (italialainen professori ja
luonnontieteilijä 1564–1642)
Useimmat meistä pitävät
hyväntuoksuisista hajusteista tietämättä, että nämä
kemikaalicocktailit, joita on
kaikkialla, voivat monin tavoin
vahingoittaa terveyttämme ja saastuttaa ympäristöä.
HAJUSTEKEMIKAALEILLE ALTISTUMINEN ON
HAITALLISTA JOKAISELLE!
Vaarassa ovat erityisesti sikiöt,
lapset, hedelmällisessä iässä olevat sekä astmaatikot,
allergikot ja yleistä
kemikaaliherkistymää (MCS = Multiple
Chemical Sensitivity) sairastavat.
Iho, elimistön suurin elin, imee
itseensä hajustekemikaaleja, kun käytät hajustettuja tuotteita,
kun joudut hajustettujen tuotteiden kanssa kosketuksiin ja kun
altistut ilmassa leijuville hajusteille. Nykyajan hajusteet saavat
sinut luulemaan, että ne on valmistettu kukista, ja hajustettujen
tuotteiden välityksellä
altistut jatkuvasti hajustekemikaaleille,
joita imeytyy ihoosi ja joita hengität sisään kaasun muodossa.
Tiesitkö että 95 % hajustekemikaaleista on synteettisiä
yhdisteitä, joita saadaan raakaöljystä? Monet
parfyymien
sisältämistä kemikaaleista ovat samoja, joita tupakansavu
sisältää, mutta siitä huolimatta hajusteteollisuutta ei säädellä millään tavalla. Greenpeacen vuonna 2005 tekemässä tutkimuksessa havaittiin,
että ainakin 36 tunnettua parfyymimerkkiä sisälsi
kahta myrkyllistä keinotekoista kemikaalia: ftalaattiesteriä
ja synteettisiä myskejä. Kyseessä ei ole akuutti vaan krooninen
myrkytys. Myrkky säilyy elimistössä ja
kerääntyy elävien organismien rasvakudokseen. Ftalaateilla on epäsuotuisa vaikutus
DNA:han sekä spermaan,
ja ne heikentävät miesten keuhkojen
toimintaa. Synteettiset myskit voivat vaurioittaa eläviä kudoksia.
Kyseisten parfyymien nimet, joista osa on hyvin kuuluisia, voi
tarkistaa osoitteesta
http://www.ourlittleplace.com/perfume.html.
Jotkut hajustekemikaaleista voivat
muuttaa ihon pintajännitettä, mikä helpottaa huomattavasti muiden
kemikaalien imeytymistä ihoon.
• Hajusteet voivat aiheuttaa iholla
allergiaa, ärsytystä ja valoherkkyyttä.
• 1-2 %:lla väestöstä saattaa olla
iho-oireita aiheuttavaa hajusteallergiaa. Hajustettujen tuotteiden käyttö
korreloi suoraan iho-oireita aiheuttavan hajusteallergian kehittymiseen. Kosketusihottumaa voi syntyä
henkilön joutuessa kosketuksiin joko ilmassa leijuvien tai
materiaalien pinnoilla olevien hajusteiden kanssa. Hajusteet
haihtuvat herkästi ilmaan ja viipyvät siinä pitkään. Ne
tarttuvat sitkeästi iholle, hiuksiin, vaatteisiin,
sisustusmateriaaleihin, huonekaluihin, ruokaan… kaikkialle!
• Kaikkien, erityisesti ihottumaa ja
psoriasista tai muita ihosairauksia sairastavien, pitäisi välttää
altistumista hajustetuille tuotteille.
• Vaatteet ja vuodevaatteet, jotka on
pesty ja huuhdeltu hajustetuilla tuotteilla, altistavat jatkuvasti
hajustekemikaaleille, jotka kulkeutuvat elimistöön ihon ja
hengitysteiden kautta. Pikkulasten iho on erityisen
altis imemään
hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista ja vuodevaatteista
sekä epäsuorasti ilmasta.
• Valmistajat tekevät hajusteista
tarkoituksella pitkään säilyviä. Hajusteet eivät hajoa helposti,
ja niiden hajoamistuotteet voivat olla myrkyllisempiä kuin
alkuperäiset aineet.
• Pyykinpesuaineiden hajusteet
kasaantuvat kankaisiin, ja niitä on hyvin vaikeata saada
poistetuksi. Jos peset pyykkiä samoissa tiloissa, joissa muut
ihmiset käyttävät hajustettuja tuotteita, pyykkisi imee itseensä
niiden hajusteita.
Neurologiset vaikutukset
Hajustekemikaalit vaikuttavat aivoihin
ja hermostoon. Jotkut vaikutuksista ovat välittömiä ja
lyhytaikaisia,
toiset hitaasti kehittyviä ja pitkäaikaisia.
Hermostoon vaikuttavia kemikaaleja voi päästä elimistöön ihon,
hengitysteiden tai ruoansulatusjärjestelmän kautta.
• Hajusteet voivat muuttaa
aivoverenkiertoa, verenpainetta, pulssia ja mielialaa sekä laukaista
migreenikohtauksia.
• AETT:n ja myskiambretten -
vuosikymmeniä käytössä olleiden hajustekemikaalien - on todettu
olevan hermomyrkkyjä.
• Useilla yleisessä käytössä
olevilla hajustekemikaaleilla on sisään hengitettyinä voimakas
rauhoittava vaikutus
• Hajusteita valmistetaan ja käytetään
myös ihmisten käyttäytymisen ohjailua varten.
Hengitystievaikutukset
Hajusteet voivat aiheuttaa tai pahentaa
hengitysvaikeuksia. Suurin osa tunnetuista hajustekemikaaleista
ärsyttää hengitysteitä, ja joillain niistä on myös herkistävä
vaikutus. Hengitysteitä ärsyttävät aineet,
jotka aiheuttavat
tulehdusta ja lisäävät limaneritystä, altistavat hengitystiet
vaurioille ja allergeeneille,
ja ne myös laukaisevat ja pahentavat
tiettyjä sairauksia, kuten astmaa, allergioita, poskiontelovaivoja
ja
muita hengitystiesairauksia.
• Hajusteet voivat laukaista astman
kouluikäisissä lapsissa, ja astma on tällä hetkellä nuorten
yleisin
vakava krooninen sairaus, joka vaivaa yhdeksää miljoonaa
amerikkalaislasta.
• 15 %:lla väestöstä hajusteet
ärsyttävät alahengitysteitä.
• 72 % astmaatikoista nimeää
hajusteet astmakohtauksen laukaisijaksi, ja yksi neljästätoista
aikuisesta
sairastaa astmaa. Astmaluvut ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1980.
• Äkillisen hajustealtistuksen
laukaisema vakava astmakohtaus voi johtaa jopa kuolemaan.
Hormonitoimintaa häiritsevät
vaikutukset
Joka vuosi yhä useampien yleisessä
käytössä olevien kemikaalien todetaan aiheuttavan
hormonihäiriöitä,
eikä tällä hetkellä tiedetä, kuinka
suurella osalla sadoista hajustekemikaaleista on tällainen vaikutus.
Hajusteet sisältävät usein suuria määriä ftalaatteja,
myrkyllisiä kemikaaleja, joiden tiedetään aiheuttavan estrogeeni-
ja testosteronihormonien häiriöitä. Ftalaatteja käytetään
rasvaisen ja kosteuttavan kalvon muodostamiseen sekä sitomaan
hajusteiden muita aineosia ja helpottamaan niiden
liukenemista.
• Health Care Without Harm –niminen
tutkimus- ja toimintaryhmä löysi ftalaatteja useimmista suosituista
kauneudenhoitotuotteista, joita se testasi. Hedelmällisessä iässä
olevat naiset ostavat enemmän kosmetiikkaa
ja henkilökohtaisia
hoitotuotteita kuin muut amerikkalaiset ja altistuvat muita enemmän
ftalaateille.
• Tuore tutkimus viittaa siihen, että
dietyyliftalaatti, jota käytetään yleisesti hajusteissa ja muissa
henkilökohtaisissa hoitotuotteissa, vaurioittaa sperman DNA:ta, mikä
voi johtaa hedelmättömyyteen. Dietyyliftalaatilla saattaa olla myös yhteyttä keskenmenoihin ja synnynnäisiin epämuodostumiin, ja se
saattaa johtaa syöpään ja jälkeläisten hedelmättömyyteen.
• Ftalaattien on arveltu olevan
yhteydessä kilpirauhassairauksiin, tyttövauvojen ennenaikaiseen
rintojen kehittymiseen ja poikasikiöiden ja -lasten epänormaaliin
seksuaaliseen kehitykseen (peniksen alahalkio ja piilokiveksisyys).
• Raskaana olevien naisten verestä on
löydetty huolestuttavia määriä ftalaatteja. Ne voivat läpäistä
istukan,
ja niitä löydetään äidinmaidosta. Naiset altistuvat
ftalaateille kotona, työpaikalla, joka puolella.
• 100 %:lla testatuista ihmisistä on
ftalaatteja virtsassa.
Koko elimistöön kohdistuvat
vaikutukset
Koska hajustekemikaalit voivat imeytyä
ihoon ja ne voivat kulkeutua elimistöön myös hengitysilman tai
ravinnon mukana, niillä voi olla vaikutuksia mihin tahansa elimeen
tai elinryhmään. Harvat ihmisillä tehdyt tutkimukset ja suuri
määrä eläintutkimuksia osoittavat, että ftalaatit, jotka ovat
vain yksi ryhmä hajusteiden sisältämistä monista kemikaaleista,
voivat häiritä lisääntymistä ja kehitystä, muuttaa maksan ja
munuaisten toimintaa, vahingoittaa sydäntä ja keuhkoja ja vaikuttaa
veren hyytymiseen.
• Jotkut hajustekemikaaleista ovat
karsinogeeneja. Monet ilmanraikastimet sisältävät
paradiklooribentseeni
-nimistä torjunta-ainetta, joka on
karsinogeeni.
Ympäristövaikutukset
Sisä- ja ulkoilman laatu: Hajusteet
ovat haihtuvia yhdisteitä, ja niitä vapautuu jatkuvasti ilmaan.
Hajustettujen tuotteiden laajalle levinnyt käyttö ja niiden valtava
lukumäärä aiheuttavat huomattavaa
sisä- ja ulkoilman saastumista. Asiointi julkisissa rakennuksissa, osallistuminen yleisiin
tapahtumiin, ihmisten
vierellä seisominen tai ulkona kävely on monille vaikeaa ilmassa olevien hajusteiden vuoksi. Eräs norjalainen
tutkimus löysi synteettisen myskin aineosia ulkoilmasta jopa hyvin
syrjäisellä alueella. Hajustekemikaaleja on
löydetty todistettavasti juomavedestä, joista ja järvistä, ja ne
saattavat haitata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä.
Veden
laatu: Jätevesien puhdistus ei poista jatkuvasti lisääntyviä hajustekemikaalimääriä ja -tyyppejä, joista
monet ovat hitaasti
hajoavia ja ympäristöön. 292 miljoonaa amerikkalaista pesee ja
kuivattaa vaatteensa säännöllisesti. Useimmat käyttävät
hajustettuja pyykinpesuaineita, jotka saastuttavat veden ja ilman.
31 hajustetuotteesta löydettyjen 20
yleisimmän kemikaalin terveysriskit: Tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.ourlittleplace.com/perfume.html.
USA:n ympäristöviraston (EPA) vuonna
1991 tekemän tutkimuksen mukaan hajustekemikaalit voivat aiheuttaa:
- hengityksen lamaantumisesta johtuvia
kuolemantapauksia
- myrkyllisiä hermostovaikutuksia
(keskus- tai ääreishermostossa), koomaa, kouristuksia, päänsärkyä,
depressiota, huimausta, ärtyisyyttä, sekavuutta,
paniikkikohtauksia/ahdistuneisuutta, muistamattomuutta,
keskittymiskyvyn heikentymistä, uneliaisuutta, unettomuutta,
näkökyvyn heikentymistä, turtumusta,
tokkuraisuutta, pyörrytystä,
sammallusta, lihasten nykimistä, raajojen pistelyä ja
lihaskoordinaation
puutetta; jatkuva vähäinen altistuminen
hermomyrkyille voi johtaa eteneviin ja pysyviin aivovaurioihin
- hajusteiden hengittäminen voi
aiheuttaa astmaa, reaktiivisen hengitystiesairauden,
hengitysvaikeuksia,
yskää sekä nenän, poskionteloiden, suun,
kurkun ja keuhkojen limakalvojen kuivumista, ärsytystä ja
tulehdusta
- silmien ärsytystä, ihon kuivumista
ja halkeilemista, väsymystä
- immuunijärjestelmän
vaurioitumista, munuais- ja maksavaurioita
- pahoinvointia, oksentelua,
vatsakipua, verenpaineen laskua tai nousua.
Tahallinen hajustealtistus julkisilla
paikoilla
Hajusteita levitetään
ilmanvaihtokanavien ja erillisten laitteiden kautta monissa
julkisissa tiloissa, mm.
lentokoneissa ja rakennuksissa
(toimistoissa, kaupoissa, ravintoloissa, hotelleissa, lentokentillä,
sairaaloissa,
hoitokodeissa jne.).
Hajusteita kehitetään
• lisäämään ”miellyttävää”
tuoksua ilmaan (ruoan tuoksua ostoskeskuksiin ja kukkaistuoksua
kauppoihin)
• peittämään huonoa ilmanlaatua ja
riittämätöntä ilmanvaihtoa (hajuja, tupakansavua, pakokaasuja,
torjunta-aineita, hometta sekä huonekaluista, matoista, laitteista
ja siivousaineista haihtuvia kemikaaleja
jne.)
• muuttamaan ihmisten mielialaa ja
käytöstä (lisäämään työn tuottavuutta, lisäämään
vähittäismyyntiä, rentouttamaan ihmisiä mahdollisesti
stressaavissa paikoissa tai tilanteissa, kuten lentokentillä,
maanalaisissa
jne., sekä peittämään epämiellyttäviä hajuja
sairaaloissa ja hoitokodeissa)
Mainokset luovat illuusion, että
hajustettujen tuotteiden käyttäjät ovat onnellisia, seksuaalisesti
puoleensavetäviä, suosittuja, muodikkaita, puhtaalle ja raikkaalle
tuoksuvia, hyviä äitejä ja isiä sekä
hoitavat kotinsa
loistavasti.
Ihmisten tarkoitushakuinen altistaminen
hajustekemikaaleille (mielialan muuttamiseksi ja käyttäytymisen
manipuloimiseksi) on epäeettistä ilman heidän tietoista
suostumustaan.
HAJUSTEKEMIKAALEJA ON JOKA PUOLELLA!
Mietipä kuinka paljon osuutta niillä
voi olla seuraaviin synkkiin tilastotietoihin:
- Yksi 2,18 ihmisestä sairastuu
syöpään.
- 62 % amerikkalaisista on
ylipainoisia tai liikalihavia, 31 % aikuisista (59 miljoonaa) on
luokiteltu
liikalihaviksi, 6-19 vuotiaista 15 % (9 miljoonaa), ja 2-5
-vuotiaista 10 % on sairaalloisen lihavia.
- 16 miljoonalla amerikkalaisella on
diabetes, ja nuorison keskuudessa kakkostyypin diabetes lisääntyy
epidemian tavoin.
- USA:ssa 25 miljoonalla ihmisellä on
krooninen maksasairaus, 8-9 miljoonalla on pitkälle edennyt
maksasairaus, ja 4-5 miljoonalla maksan vajaatoimintaa.
- 20 miljoonalla on krooninen
munuaissairaus.
- 17,3 miljoonalla amerikkalaisella on
astma; astma ja astmaan liittyvät kuolemantapaukset ovat
lisääntyneet 75 % vuodesta 1980.
- 21 miljoonalla on ruokatorven
refluksitauti (GERD eli gastroesophageal reflux disease).
- 25 miljoonalla on migreeniä, ja 45
miljoonalla on kroonista, ankaraa päänsärkyä.
- Yksi kuudesta lapsesta USA:ssa
kärsii neurologisista ongelmista kuten autismista, aggressiosta,
dysleksiasta tai ADHD:stä.
- Arviolta 25 %
amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä. Siittiösolujen määrä
on pudonnut puoleen
viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana.
- Lähes puolet kaikista raskauksista
USA:ssa päättyy sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan tai vauva ei
ole terve.
- 49 %:lla amerikkalaisista on
nukahtamis- tai nukkumisvaikeuksia
- 40 % aikuisista USA:ssa kärsii
kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai muista kilpirauhasongelmista.
- 35 miljoonalla amerikkalaisella on
kroonisia nenän sivuontelotulehduksia, 9 miljoonalla on nuhaa.
- 20 %:lla kaikista amerikkalaisista
on allergiaa.
- 13 %:lla aikuisista on
ahdistuneisuushäriöitä, jotka ovat USA:n suurin
mielenterveysongelma.
- 25 %:lla aikuisista on korkea
verenpaine.
Kemikaaliyliherkkyyttä sairastaville
hajustealtistus voi merkitä terveysuhkaa tai jopa hengenvaaraa.
Hajustekemikaaleille altistuminen kasvattaa jokaisen ihmisen
elimistössä synteettisten kemikaalien
aiheuttamaa kokonaiskuormitusta, mikä saattaa huomattavasti lisätä
terveysriskejä.
PÄIVITTÄINEN KEMIKAALIALTISTUS ON
LAAJA-ALAISTA… JA LISÄÄNTYVÄÄ!
• Ainakin 30 % USA:n väestöstä
reagoi yhteen tai useampaan synteettiseen aineeseen.
• Tällä hetkellä on käytössä
noin 80.000-100.000 synteettistä kemikaalia, ja joka vuosi otetaan
käyttöön
arviolta 1000 uutta kemikaalia, joista suurimman osan
vaikutuksia ihmisen terveyteen ei ole tutkittu
(ei yksittäisten
kemikaalien eikä myöskään eri kemikaalien yhteisvaikutusta).
• Jatkuva altistuminen näille
yleisille ja kaikkialle pieninä määrinä leviäville kemikaaleille
voi aiheuttaa
ensireaktion yhdelle kemikaalille ja sen jälkeen
laajenevan vaikutuksen, jolloin henkilö reagoi moniin
muihinkin
kemikaaleihin.
• Yleinen kemikaaliherkistymä on
krooninen sairaus, joka on levinnyt laajalle ja lisääntyy
hälyttävää vauhtia.
• Kemikaaleja on kaikkialla, joten on
äärettömän tärkeätä valita aina ”myrkyttömiä”
vaihtoehtoja.
MONET TUOTTEET VOIVAT SISÄLTÄÄ
HAJUSTEKEMIKAALEJA:
huuhteluaineet, pyykinpesuaineet,
saippuat (pala- ja nestesaippuat), astianpesuaineet, valkaisuaineet,
ilmanraikastimet (rakennuksissa, autoissa jne.),
desinfiointisuihkeet, torjunta-aineet, kynttilät, nenäliinat ja
wc-paperit, muovikassit, keittiöjätteet, vaipat, vaatteet ja
tekstiilit, lelut, kirjat, hiustenhoitotuotteet
(hiuslakat, sampoot,
hoitoaineet, geelit), kosmetiikka, käsi- ja vartalovoiteet,
kylpysuolat ja -öljyt,
deodorantit, antiperspirantit, partavaahdot,
partavedet,
hajuvedet, kölninvedet, kynsilakat ja
kynsilakanpoistoaineet, mainosmateriaalit, hajustetut paperit ja
aikakauslehdet, huopakynät, ruokien lisäaineet, kissanhiekka jne.
Tuotteiden hajustamiseen käytettävien
teollisten hajusteraaka-aineiden myynti kaksinkertaistui vuodesta
1980 vuoteen 1989 (ja tämän trendin voidaan olettaa dramaattisesti
kiihtyneen siitä lähtien)! Nykyinen runsas hajustettujen tuotteiden tarjonta sisältää yhä voimakkaampia, haihtuvampia ja
pitkäkestoisempia tuoksuja,
mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten altistuminen myrkyllisille tuoksukemikaaleille on lisääntynyt
dramaattisesti!!
Viranomaiset eivät suojele ihmisiä
tuoksukemikaaleja sisältäviltä tuotteilta
Vaikka ihmiset altistuvat jatkuvasti
joka puolella tuhansien tuotteiden sisältämälle tuntemattomalle
määrälle hajustekemikaaleja, viranomaiset eivät juurikaan säätele
tai valvo niiden turvallisuutta.
• Liikesalaisuuslainsäädäntöön
vedoten valmistajien ei tarvitse paljastaa hajusteraaka-aineita eikä
niiden turvallisuustestien tuloksia kenellekään tarkasti ja
totuudenmukaisesti, ei edes Yhdysvaltain lääkelaitokselle
(FDA) tai
Kanadan terveysviranomaisille (Health Canada).
• FDA ei tarkasta
kosmetiikkatuotteiden tai niiden raaka-aineiden turvallisuutta, eikä
se voi vaatia valmistajia tekemään turvallisuustestejä ennen
tuotteiden laskemista markkinoille.
• Hajustekemikaaleja ei tarvitse
luetella tuoteselosteessa.
• Hajusteteollisuus säätelee
toimintaansa etupäässä itse.
Markkinoilla on valikoima
hajusteettomia tuotteita, pitää vain lukea tuoteselosteet tarkasti.
Harhaanjohtavat mainossanat, kuten
luonnollinen, kukkais-, allergiatestattu, luonnon tuoksu ja kukkien
nimet saavat ihmiset luulemaan, että tuote on turvallinen, vaikkei
se sitä olisikaan. Jotkut tuoksuttomat ja
hajusteettomat tuotteet
voivat sisältää peitetuoksuja, jotka peittävät muiden
raaka-aineiden hajua.
2007 Klaus©Tekijänoikeus Ferlow
Lähdeluettelo:
Focus on Fragrance and Health, Louise
Kosta
Our Toxic World, Doris Rapp, MD
Death in the Air, Dr. Leonhard Horowitz
Healing the Planet, A Primer in
Environmental Medicine, Jozef J. Krop, MD, FAAM
Dispatches from the war zone of
environmental health, Helke Ferrie, Medical Science Reporter
100.000.000 GUINEA PIGS, Dangers in
Everyday Foods, Drugs and Cosmetics, Arthur Kallet & F.J. Schlink
The Cancer Smart Consumer Guide, Labour
Environmental Alliance Society, Vancouver, B.C.
Acute Toxic Effects of Fragrance
Products, Rosalind & Julius Anderson
Less Toxic Alternatives, Carolyn Gorman
http://www.fpinva.org (Fragrance
Products Information Network)
http://www.nottoopretty.org
http://www.noharm.org
Tämä artikkeli on tarkoitettu vain
tiedotusluonteiseksi. Jos voit huonosti tai olet sairas, ole hyvä ja
ota
yhteyttä terveydenhoidon ammattilaisiin.
3. Genotyyppien tapaus-verrokki-tutkimus
monikemikaaliyliherkkyydessä
Alkuperäinen teksti on julkaistu
epidemiologian kansanvälisessä tiedelehdessä International Journal of Epidemiology
2004, 33, 971-8 ja alkuperäinen teksti on luettavissa englanniksi täällä. Suomennoksen julkaisuun on saatu lupa
alkuperäisen
tekstin kustantajalta. Tekstin on suomentanut DKK Päivi
Kuusela-Sirén.
Suomennos:
Genotyyppien tapaus-verrokki-tutkimus
monikemikaaliyliherkkyydessä:
CYP2D6, NAT1, NAT2, PON1, PON2 ja MTHFR Gail McKeown-Eyssen 1*, Cornelia Baines
2, David E. C. Cole
3, Nicole Riley 2, Rachel F. Tyndale 4, Lynn
Marshall 5, Vartouhi Jazmaji 2
1 Kansanterveystieteen laitos, Toronton
yliopisto, Toronto; Ravitsemustieteen laitos, Toronton yliopisto,
Toronto
2 Kansanterveystieteen laitos, Toronton
yliopisto, Toronto
3 Laboratoriolääketieteen ja
patologian laitos, Toronton yliopisto, Toronto; Lääketieteen
laitos, Toronton yliopisto, Toronto;
Lastentautiopin laitos
(perinnöllisyystiede), Toronton yliopisto, Toronto
4 Riippuvuussairauksien ja
mielenterveyden keskus, Toronto; Farmakologian laitos, Toronton
yliopisto, Toronto
5 Ympäristöterveyden klinikan
yksikkö, Toronton naisten yliopistollinen sairaala, Toronto;
Kiertävä hoitokeskus, Sunnybrook ja
Naisten yliopistollinen
terveystieteen keskus, Toronto
* jolle kirjeenvaihto pitää osoittaa.
S-posti: gail.eyssen@utoronto.ca
TAUSTA: Monikemikaaliyliherkkyyden
(MCS) syyksi on ehdotettu vaillinaista myrkyllisten kemikaalien
aineenvaihduntaa. Koska perimän vaihtelut muuttavat kemiallisten yhdisteiden
aineenvaihduntanopeutta,
tämä tutkimus suunniteltiin määrittämään,
eroavatko lääkeaineenvaihduntaentsyymien geneettiset
polymorfiat MCS-potilailla
ja kontrollitapauksilla.
MENETELMÄT: Tutkimukseen valittiin
osanottajiksi eurooppalaistaustaisia naisia (203 potilasta ja 162
verrokkia) laajemmasta tapaus-verrokkitutkimuksesta joka perustui toistettaviin
ja validoituihin tapausten määrittelyihin. Entsyymien CYP2D6, NAT1,
NAT2, PON1 ja PON2 tavalliset geneettiset polymorfiat
määritettiin.
TULOKSET: Potilastapausten ja
kontrollitapausten vertailussa löydettiin tilastollisesti
merkittäviä eroja
CYP2D6-(P = 0.02) ja NAT2-entsyymien (P = 0.03)
genotyyppien jakautumisessa. Kun vertailukohtana
pidettiin
homotsygoottista inaktiivista (CYPD6) tai hidasta (NAT2)
metaboloijaa, olivat potilaat
merkittävästi verrokkeja
todennäköisemmin CYP2D6 homotsygoottisesti aktiivisia (OR = 3.36, P
= 0.01)
ja NAT2 nopeita (OR = 4.14, P = 0.01). Samoin potilaiden
todennäköisyys olla heterotsygoottisia PON1-55:n
(OR = 2.05, P =
0.04) ja PON1-192:n suhteen (OR = 1.57, P = 0.04) oli merkittävästi
suurempi.
JOHTOPÄÄTÖKSET: Geneettinen alttius
MCS:lle saattaa liittyä ympäristökemikaalien muuttuneeseen
biologiseen käsittelyyn. CYPD26-entsyymi aktivoi ja inaktivoi
myrkyllisiä aineita: NAT2-entsyymi bioaktivoi aryyliamiineja
proteiineihin sitoutuviksi metaboliiteiksi. Geenienväliset
vuorovaikutukset CYPD6:n ja NAT2:n
välillä viittaavat siihen, että
näiden molempien entsyymien nopeaan toimintaan saattaa liittyä
merkittävästi kohonnut riski (OR = 18.7, P = 0.002). Tuloksemme
ovat saman suuntaisia niiden havaintojen kanssa, joissa
havaitaan
yhteys PON1- heterotsygoottisuuden ja Persianlahden sodan syndrooman neurologisten oireiden
välillä. Tämä on ensimmäinen osoitus
MCS:n ja lääkeaineenvaidunnan entsyymien geneettisen vaihtelun
välisestä yhteydestä, ja se tulee toistaa. Havaittu yhteys viittaa
siihen, että geneettisesti vaihteleva
myrkyllisten aineiden aineenvaihdunta saattaa olla uusi tärkeä tutkimussuunta
MCS-potilaiden kohdalla.
(c) Hake ry 2010
